Käsitteenä ohjaus on monimerkityksinen ja sillä on muita ammattikorkeakoulukentässä käytettyjä lähikäsitteitä kuten tuutorointi. Yksi tapa määritellä ohjaukseen liittyviä käsitteitä on käyttää opintojen ohjauksen porrasmallia, jossa ohjaustoiminta jaetaan eri tasoihin sen mukaan, kuinka paljon opiskelija tarvitsee kutakin ohjausmuotoa opintopolkunsa aikana ja kuinka suuri rooli henkilökohtaisella vuorovaikutuksella on (Kuvio 2.).

 

Kuvio 2. Opintojen ohjauksen portaat

(Mikkonen, Eriksson & Jyry 2003:Mitä on opintojen ohjaus yliopistossa?)

Mallin alimpana ja suurimpana portaana on tiedotus, jota tarvitaan koko opintopolun ajan. Erilaiset oppaat, www-sivut, ryhmätyöskentelyalustat, ajankohtaistiedotteet  ilmoitustauluilla ja Tuudossa jne. auttavat opiskelijaa löytämään tiedon lähteille. Oikein ajoitettu ja helposti saatavilla oleva tieto vähentää painetta henkilökohtaiseen neuvontaan ja ohjaukseen sekä poistaa vääriä käsityksiä.

Porrasmallin toisella tasolla on neuvonta, joka käytännössä usein sekoitetaan ohjauksen käsitteeseen. Neuvonnalla tarkoitetaan kysymyksiin vastaamista, kun taas ohjaus on vuoropuhelua eli dialogia ohjaajan ja opiskelijan välillä. Dialogissa tarkastelun kohteena on yhdessä määritelty ongelma, jonka ratkaisuvastuu on opiskelijalla. Mikäli ohjauksen tarkoitusta ja tavoitteita ei ole täsmennetty riittävän selkeästi, voi osa opiskelijoista odottaa saavansa valmiita ja oikeita vastauksia tai ohjaajan ratkaisevan ongelmat opiskelijan puolesta.

Verkko-ohjauksella tarkoitetaan opiskelijan ohjausta ja neuvontaa eri viestintäkanavien kautta.

Ylimmällä ja pienimmällä portaalla on erityisohjaus, koska siihen kohdistuva tarve on tarkemmin jollekin sisältöalueelle tai tiettyyn ajankohtaan kohdentuvaa. Tästä esimerkkinä voidaan mainita esim. kuraattori- ja opintopsykologitoiminta.

Ohjauksen porrasmallissa ei mainita tuutorointia, mutta se on yleisesti käytetty käsite erityisesi korkeakoulukentässä. Tutoroinnille ei ole yksiselitteistä määritelmää ja sillä voidaan eri oppilaitoksissa tai yhteyksissä tarkoittaa eri asioita.

KAMKissa opettajan rooli on muuttunut valmentajaksi. Valmentavassa opettajuudessa opettaja toimii asiantuntijana, mutta ei ole enää kaiken tiedon lähde. Hänen tehtävänään on olla ensisijaisesti valmentaja ja kasvattaja, joka ohjaa opiskelijoita etsimään ja löytämään tarvitsemansa tiedot. Valmentava opettaja seuraa tiiviisti opiskelijoidensa etenemistä ja ohjaa oppimisprosessia luomalla oppimisympäristöjä, kysymällä kysymyksiä, tarjoamalla vaihtoehtoisia ratkaisuja ja auttamalla ongelmanratkaisussa ja päätöksenteossa. Opiskelijat ovat vastuussa oppimisestaan ja osoittavat oppimisensa osallistumalla aktiivisesti työskentelyyn.Y

Yksi porrasmallin Ohjaus-tasolle sijoittuva ohjauksen muoto on eMentorointi (myös digimentorointi). Se määritellään kahden tai useamman henkilön väliseksi yhteistyöksi, jossa osapuolet haluavat kehittyä yhteisellä kiinnostuksen alueella (esim. työelämävalmiudet) ja jakaa osaamistaan hyödyntäen keskinäisessä vuorovaikutuksessaan digimenetelmiä ja  -työkaluja. Perustutkinto-opiskelijan mentorina voi toimia YAMK:n opiskelija, alumni tai työelämän edustaja. Mentoroinnissa hyödynnetään erilaisia muotoja, kuten ryhmä- ja vertaismentorointia sekä ristiinmentorointia, jossa osallistujat tulevat eri korkeakouluista, eri organisaatioista ja eri aloilta. (Leppisaari 2018.) KAMK:ssa eMentorointiin tarjotaan koulutusta ja mentoreina toimivat YAMK-opiskelijat ja alumnit.